040 671 9581 info@logicemotion.fi

Itsetuntemusryhmä Tampereella 23.10.-20.11.

HUOMIO TAMPERE!

”Lähimpiä vuorovaikutussuhteitamme tutkimalla voimme lisätä itsetuntemustamme ja mahdollistaa sitä kautta myös omien voimavarojemme parempaa riittävyyttä.”

Ohjaan yhdessä Ihminen tavattavissa Mentor -opiskelijakollegani Marjo Juutilaisen kanssa itsetuntemusryhmän Tampereella 23.10.-20.11. välisenä aikana. Oheisessa ilmoituksessa lisää asiasta.

Tervetuloa ja vinkkaa myös ystävällesi!

Itsetuntemusryhmä

 

 

 

Ulkoa erilaiset, sisältä samanlaiset

Know yourself

Kukaan ihminen ei ole toisen kanssa samanlainen… vai onko? Ainakin ulkoisilta piirteiltämme olemme erilaisia, joskus hyvinkin paljon. Myös kokemustaustamme ja historiamme on erilainen. Koulutus, ammatti, perhe, harrastukset, puhetapa, energia, arvomaailma jne. Eroavaisuuksia löytyy vaikka kuinka pitkä lista.

Ilman muita ihmisiä ja kaikkea, mitä ympärillämme tapahtuu, ei olisi syntynyt sitä, mitä itse kukakin nyt on. Olemme siis kokemuksemme tuotoksia. Minä olen kasvanut ainutlaatuisen erilaiseksi siksi, että olen omaksunut ympäristöni vaikutteita. Yhtä lailla minä olen ollut vaikuttamassa oman ympäristöni ihmisiin. Mutta kuka olen minä? Se, joka on alkanut vaikuttua…!?

Aistimme, ajattelemme ja tunnemme

Heti syntyessämme, tai itse asiassa jo sikiönä, alamme reagoida itsemme ulkoiseen maailmaan. Käytämme lähinnä aistejamme eli ulkoista tietoisuutta. Haistamme ja maistamme, kuulemme ja näemme, koskettelemme kaikkea, mitä vain kiinni saamme. Elämme tässä hetkessä, sillä aistia ei voi eilen eikä huomenna, vain nyt.

Iän myötä opimme kytkemään kokemaamme eri tilanteisiin ja syntyy tunnereaktioita. Tietty haju muistuttaa meitä jo aiemmin koetusta tilanteesta. Saatamme jopa säikähtää aistimustamme, mikäli se kokemus joskus aikaisemmin oli pelottava. Tunne on kehoaistimus ja meidän sisäistä tietoisuuttamme.

Sisäisen ja ulkoisen tietoisuuden keskellä on tietoisuutta, joka pitää sisällään ajatteluprosesseja, suunnittelua, analysointia, kuvittelua, muistamista jne. Tämä osa meistä singahtelee niin tulevaisuuteen kuin menneisyyteenkin. Kun aistit kertovat tästä hetkestä ja tuottavat tunteita, niin ajatteluprosessit luovat odotuksia ja pelkoja tulevasta sekä murehtivat ja muistelevat menneitä. Nämäkin tuottavat meille tunnereaktioita ja usein aivan turhaan. Eihän sellaista kannattaisi murehtia, jota ei ole vielä edes tapahtunut. Myöskään menneille tapahtumille ei yksinkertaisesti ole mitään tehtävissä.

Tiedostamattamme samanlaisia

Pohjimmiltaan jokainen ihminen on hyvä. En usko, että kukaan syntyessään suunnittelee tekevänsä pahaa tai edes ajattelevansa sitä toisista. Olemme avoimia kaikelle ja kaikille, niin hyvälle kuin pahallekin. Olemme riippuvaisia toisista sekä koemme olevamme yhtä ja samaa lähimpien rakkaiden kanssa. Menee aika pitkään ennen kuin alamme erkanemaan tästä illuusiosta. Vai erkanemmeko kokonaan siltikään? Jääkö meihin jokin yhteys toisiimme? Olemmeko sisältä siltikin ihan samanlaisia?

Pystyisimmekö tiedostamaan tiedostamattoman? Säätämään intuitiivisen kanavamme kohtaan ”human inside”. Näkisimmekö silloin jotain sellaista, jota ei ulkoa päin huomaa? Huonouden takaa hyvyyttä. Kovuuden takaa hellyyttä. Pelkojen takaa iloa. Eriarvoisuuden takaa ihmisyyttä.

Me ihmiset heijastamme toisiamme. Kun esimerkiksi vihaat, lisäät vihaa maailmassa. Vihaan vastaaminen vihalla ei vähennä vihaa vaan päinvastoin lisää sitä. Voisinko valita kanavan, joka suhtautuu pahaan inhimillisesti? Ei väärintekoa sallivasti, mutta ymmärtävästi. Auttaen toisen sisimmältään samanlaisen ihmisen pois väärinteon allikosta. Tai lujan lämpimästi osoittaen, etten salli sellaista käytöstä.

Aloitetaan itsestämme. Ollaan armollisia ja totuudellisia itsellemme, rakkaudesta käsin. Opitaan tuntemaan ensin oma sisimpämme eikä tuomita itseämme. Toivotaan itsellemme hyvää ja toimitaan niin, että se myös toteutuu. Ollaan vastuullisia itsessämme. Sitten jatketaan sitä muiden kanssa… sinun, sinun ja sinun. Olemme erilaisia yksin, mutta samanlaisia yhdessä!